Blogi
Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on minulle tärkeää, ja sen vuoksi haluan nostaa esiin ajankohtaisia aiheita Saarijärveltä. Osa teksteistä on julkaistu mielipidekirjoituksina Sampo-lehdessä, osa Facebookissa.
Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on minulle tärkeää, ja sen vuoksi haluan nostaa esiin ajankohtaisia aiheita Saarijärveltä. Osa teksteistä on julkaistu mielipidekirjoituksina Sampo-lehdessä, osa Facebookissa.
Saarijärven maaseutu on pidettävä elinvoimaisena, vaikka perinteiset maaseudun elinkeinot ovatkin murroksessa. Valtiorahoitteiset ennallistamisprojektit tuovat mahdollisuuksia, joita meidän kannattaa hyödyntää.
Vuonna 2026 valmistuva valtakunnallinen ennallistamissuunnitelma käynnistää projektin, jonka tavoitteena on suuressa mittakaavassa korjata maamme vaurioitunutta luontoa. Metsiä, soita, niittyjä, puroja, järviä ja monia muita ympäristöjä ryhdytään palauttamaan kohti luonnontilaa siellä, missä sille vielä on hyviä edellytyksiä. Keski-Suomessa ja Saarijärvellä näitä edellytyksiä on.
Ennallistamisasetuksen ympärillä on liikkunut väitteitä sen kalleudesta Suomen taloudelle. Tosiasiassa taloudellemme kalliita tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on tehdä elinympäristöstämme terveempi. Samalla se tulee luomaan maaseudulle uutta työtä ja toimeentuloa vuosikymmeniksi.
Valtaosa ennallistamisesta tullaan tekemään valtion, kuntien ja yhtiöiden mailla. Lisäksi yksityiset maanomistajat voivat hyödyntää laajentuvia Metso-ohjelman sekä luonnonhoidon ja ennallistamisen korvauksia. Näköpiirissä on myös kompensaatiokaupan käynnistyminen. Luonnolle toisaalla vaurioita aiheuttava yritys voi ostaa maanomistajalta ennallistamistyötä tämän maalla ja näin korvata aiheutunutta vahinkoa. Maa- ja metsätalouteen on siis tulossa heiluvien tuottaja- ja kantohintojen lisäksi uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille sekä koneyrittäjille.
Jotta Saarijärvellä saataisiin tästä mahdollisimman suuri hyöty, meidän on syytä ryhtyä valmistautumaan hyvissä ajoin. Kaupungin tulee kehittää yhdessä Saarijärven Biotalouskampuksen kanssa malli, jolla saatetaan yhteen maanomistajia, koneyrittäjiä ja ennallistamisen suunnittelijoita. Maanomistajille tarvitaan neuvontaa sopivien kohteiden tunnistamiseen sekä hankkeiden toteuttamiseen. Ennallistamissuunnitelmien laatimiseen täytyy kouluttaa ammattilaisia. Kiinnostuneille koneyrittäjille tulee järjestää lisäkoulutusta erilaisten luonnonhoito- ja ennallistamistöiden vaiheisiin. Kaupungin mailla kannattaa tehdä kartoitus suojeluun ja ennallistamiseen soveltuvista kohteista yhdessä paikallisten oppilaitosten ja ELY-keskuksen kanssa. Tähän rakennetaan jo nyt pohjaa maakunnallisessa LUMOAVA-hankkeessa, muun muassa kokoamalla yhteen tietoa Keski-Suomen luonnon nykytilasta. Ennallistamisen suunnittelussa ja toteutuksessa kaupunki voi työllistää paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä. Kaupungin aktiivisilla toimilla voimme varmistaa rahan ja työn jäämisen Saarijärven seudulle.
Tulevalla valtuustokaudella Saarijärven kaupunki tekee päätöksiä valmistelussa olevien tuulivoimahankkeiden tulevaisuudesta. Yksi näistä sijaitsee Pylkönmäen Hillonevan alueella, jonne on suunniteltu 24 voimalaa. Hankealueella on tehty, ja tehdään edelleen, luontoselvityksiä. Niiden kautta piirtyy kuva hankkeesta, joka on toteuttamiskelvoton.
Selvitykset kertovat jo nyt, että Hillonevan keskeiset osat ovat säilyneet luonnontilaisina, ja että alueella esiintyy useita suojeltuja eläinlajeja sekä tärkeitä elinympäristöjä. Nämä hankealueen koskemattomat osat sekä entiset turvetuontantoalueet tukevat muun muassa runsasta ja monipuolista lintukantaa. Linnustoselvityksissä löytyi useita kohteita, jotka arvokkaan pesimälinnustonsa vuoksi suositellaan jätettävän rakentamatta. Tuulivoimalan häiriövaikutus useimpien lintulajien pesintään on 500-800 metriä. Kun tämä huomioidaan, ei hankealueelle jää käytännössä lainkaan rakentamiskelpoista maata.
Paikallisten toimesta ja luontoselvitysten yhteydessä on havaittu runsaasti merkkejä myös metsäpeuran asettumisesta hankealueelle. Suomenselän metsäpeurakanta on Euroopan tärkein ja sen elvyttämiseksi on pitkään tehty määrätietoista työtä. Kun Keski-Suomen nykyistä maakuntakaavaa laadittiin vuonna 2022, Luonnonvarakeskus arvioi tuulivoimahankkeiden vaikutusta metsäpeuraan. Arvioinnissa todettiin, että jos kaikki valmistelussa olevat tuulivoimahankkeet toteutetaan, Suomenselän metsäpeurakanta romahtaa kokonaan. Tällä hetkellä hankkeita on valmistelussa vielä enemmän.
Myös hankealueen suurin maanomistaja Metsähallitus on tunnistanut Hillonevan luontoarvot omissa selvityksissään. Saarijärven seurakunta on puolestaan toteuttanut ennallistamistöitä hankealueella sijaitsevalla Viitalamminsuolla.
Selvitysmateriaaleissa ei mainita sitä, että vuonna 2012 Saarijärven kaupunki vastusti turvetuotannon laajentamista hankealueen Mätässuolla, luontoarvoihin perustuen. Ilmi ei käy sekään, että Suomen luonnonsuojeluliitto esitti vuonna 2016 Metsähallitukselle suojelualueen perustamista Hillonevalle.
On syytä pysähtyä tarkastelemaan kriittisesti myös muita Saarijärvellä valmisteltavia tuulivoimahankkeita. Rakentamista täytyy koordinoida yli kunta- ja maakuntarajojen, ja päätöksissä pitää huomioida hankkeiden yhteisvaikutukset. Nyt näin ei Suomessa tapahdu. Jokaisen hankkeen kokonaisuuden hahmottamiseksi on luettava satoja sivuja selvitysmateriaaleja. Tämä perehtyminen on Saarijärven valtuutetuilla edessä, mikäli he haluavat perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon.
Tarvitsemme tuulivoimaa pysäyttääksemme ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Lisäksi vihreä siirtymä luo rahaa ja sitä tarvitaan Saarijärvelläkin. Meidän täytyy kuitenkin pitää mielessä, että voimalaitosten rahoittajat hakevat ensisijaisesti voittoa, eivät luonnon tai asukkaiden etua. Siitä joudumme huolehtimaan itse.